AJANKOHTAISTA

Baltic Herring -30 vuotta

By | Yleinen

Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailu on Itämeren rantavaltioiden asukkaille tarkoitettu kilpailu, joka järjestetään tänä vuonna 30. kerran. Kilpailu järjestetään Blue Sea Film Festivalin yhteydessä.

Juhlavuoden kilpailu olisi voinut sujua paremminkin. Vaikeuksia aiheutti käyttämämme alustan Short Film Depotin uudistus. Ilmoittautuminen osoittautuikin olevan vaikeaa ja monet ottivat erikseen yhteyttä kertoen ilmoittautumisvaikeuksista. Tästä syystä ilmoittautumista jouduttiin jatkamaan viikolla. Pahoittelemme kilpailijoille aiheutuneita vaikeuksia ja olemme pahoillamme niiden puolesta, jotka eivät koskaan saaneet töitään ilmoitetuiksi Short Film Depotin kautta.

Määräaikaan mennessä ilmoittautumisia saapui 133, joista kilpailuun hyväksyttiin 125 elokuvaa kahdeksasta eri Itämeren maasta.

Kotimaisia elokuvia saapui 64. Saksasta tuli peräti 37 ja Ruotsista 7. Puolalaisten elokuvakoulujen tarjonta nostaa taas opiskelijasarjan tasoa, kaikkiaan Puolasta tuli 6 elokuvaa. Venäläisiäkin elokuvia on taas mukana 4, mutta kuusi elokuvaa jouduttiin hylkäämään. Venäläisten elokuvien kohdalla ehdoton linjauksemme on, että hyökkäyssotaa käyvän maan valtiollisten elokuvakoulujen tai hallinnon kanssa yhteistyötä tekevien studioiden tuotoksia emme tule ottamaan mukaan. Lisäksi kilpailuun tuli Virosta, Liettuasta,Tanskasta ja Norjasta kaksi elokuvaa.

Tänä vuonna kilpailun kaikkiin sarjoihin tuli jälleen mukavasti osallistujia.

Amatöörisarjaan ilmoittautui 26 työtä neljästä eri maasta. Kotimaisia töitä oli eniten 12. Lisäksi amatöörien paremmuudesta kisaa yhdeksän saksalaista elokuvaa. Ruotsista saapui 4 ja Puolasta yksi. Juuri tässä sarjassa lienee eniten niitä, jotka eivät valitettavasti onnistuneet saamaan työtään perille.

Opiskelijasarjaan ilmoitettiin 51 työtä kuudesta eri maasta. Elokuvakoulujen pahimmat korona-ajat ovat onneksi takana ja kouluissa pystytään jälleen antamaan laadukasta opetusta ja tarjoamaan opiskelijoille laadukkaat puitteet tuleville mestariohjaajille. Suomalaisia elokuvia on mukana peräti 26. Valtaosa töistä tulee Aalto yliopistosta, mutta Lapin yliopistosta tulee tällä kertaa peräti neljä työtä. Metropolialta tuli pari työtä, mutta Tampereelta ja Turusta ei tullut tai päässyt läpi ainuttakaan! Saksasta teoksia saapui 17, Puolasta viisi, sekä Virosta (tosin suomalainen opiskelija), Liettuasta ja Norjasta yksi elokuva.

Ammattilaissarjassa töitä tuli kahdeksasta maasta. Kotimaisista osaajista pistää silmään mm. Anssi Kasitonni, Pia Andell sekä toissa vuoden opiskelijasarjan ja Golden Baltic Herringin napannut Iiti Yli-Harja. Ulkomaalaisista elokuvissa on mukana mielenkiintoisia nimiä, kuten pitkän linjan saksalainen animaatioelokuvien tekijä Klaus Hoefs, ruotsalainen räppäri Erik Lundin sekä viime vuoden Bluukkareilla elokuvassa Väärentäjä nähty saksalainen näyttelijä Jonathan Berlin.

Esiraadit valitsevat yleisön ja kansainvälisen tuomariston katsottaviksi esityssarjat. Sarjasta riippumatta kaikki kilpailuelokuvat osallistuvat pääpalkinnon Golden Baltic Herringin tavoitteluun. Kilpailun keraamiset pienoisveistokset on valmistanut raumalainen taiteilija Kirsi Backman. Kilpailua on tukenut Rauman kaupunki.

Elokuvat esitetään tuomaristolle ja yleisölle Iso-Hannussa torstaina 22.8. sekä yleisölle vielä perjantaina 23.8. Tuttuun tapaan yleisöllä on mahdollisuus valita oma suosikkinsa. Yleisöäänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan elokuva-aiheinen palkinto. Itämeren alueen parhaat lyhytelokuvat palkitaan lauantaina 24. 8. jolloin ratkeaa myös yleisöäänestys.

***

The Baltic Herring is a competition for people from the Baltic Sea littoral states, which is being held for the 30th time this year. The competition is organised in conjunction with the Blue Sea Film Festival.

The anniversary competition could have gone better. Difficulties were caused by the renewal of the Short Film Depot, the platform we use. Registration proved to be difficult, and many people contacted us individually to tell us about their difficulties. As a result, registration had to be extended by a week. We apologise for the difficulties experienced by competitors and are sorry for those who never got their work entered through Short Film Depot.

By the deadline, 133 entries were received, of which 125 films from eight Baltic Sea countries were accepted into the competition.

To break it down. 64 Finnish films arrived and a total of 37 films came from Germany and 7 from Sweden. The Polish film schools again raised the level of the student series, with a total of 6 films from Poland. 4 films from Russia were again included, but 6 had to be rejected. Our absolute policy for Russian films is that we will not include productions from the state film schools or studios collaborating with the regime of a country at war of aggression. In addition, two films from Estonia, Lithuania, Denmark and Norway entered the competition.

This year, there were again a good number of entries in all categories of the competition.

In the amateur series, 26 entries were received from four different countries. 12 Finnish films and in addition, nine German films will compete for the top spot in the amateur category. 4 from Sweden and one from Poland. This is probably the category with the highest number of films that unfortunately had problems getting their work in.

51 entries from six different countries were submitted to the student series. Fortunately, the worst of the film school downturn (corona) is behind us and the schools are once again able to provide quality teaching and offer students a high-quality learning environment for future master directors.

The majority of the works come from Aalto University, but this time there are also four films from the University of Lapland. There were a couple of entries from Metropolia, but none from Tampere or Turku! There were 17 works from Germany, five from Poland, and one film from Estonia (although a Finnish student), Lithuania and Norway.

In the professional category, entries came from eight countries. Among the domestic talent, Anssi Kasitonni, Pia Andell and Iiti Yli-Harja, who won the Student Series and the Golden Baltic Herring the previous year, stand out. From overseas, the films feature some interesting names, including long-standing German animation filmmaker Klaus Hoefs, Swedish rapper Erik Lundin and German actor Jonathan Berlin, who was seen in last year’s Bluukkarit as well.

The pre-selection juries will choose the screenings for the public and the international jury to watch. Regardless of the series, all films in the competition will be in the running for the top prize, the Golden Baltic Herring. The ceramic sculptures in the competition are made by Kirsi Backman, an artist from Rauma. The competition is supported by the City of Rauma.

The films will be screened for the jury and the audience in Iso-Hannu on Thursday 22.8. and for the public on Friday 23.8. As usual, the audience will have the opportunity to choose their own favourite. A film-related prize will be drawn among those who take part in the public vote.

The best short films from the Baltic Sea region will be awarded on Saturday 24 August, when the public vote will also be decided.

31. Blue Sea Film Festival elokuvaohjelmisto julki

By | Yleinen

31. Blue Sea Film Festival tarjoaa jälleen laatuelokuvia ja kokoaa Raumalle elokuva-alan kirkkaimmat tähdet 22.-25. elokuuta 2024

Ohjelmistossa nähdään elokuvia teemamaa Tanskasta ja muista Pohjoismaista, erikoisuutena japanilaisia elokuvia, kotimaiset uutuudet tekijävieraineen, Baltic Herring-lyhytelokuvakilpailu 30 vuotta, 16mm ja 35 mm-näytökset, keskustelutilaisuuksia ja monenlaista iltaohjelmaa.

Bluukkareiden 2024 teemamaa on Tanska. Frederikke Aspöckin ylistetty satiiri Empire on värikäs kuvaus Tanskan Länsi-Intiasta 1800-luvulta ja Pohjoismaisen elokuvapalkinnon 2023 voittaja. Marianne Blicherin lämmin komedia Miss Viborg (2021) kuvaa ex-missin ja kapinallisen naapurintytön epätavallista ystävyyttä. Martin Skovbjergin ohjaama Copenhagen Does Not Excist (2023) on kiehtova trilleri, kadonneen naisen arvoitus. Lars Kaalundin Hold My Hand (2022) puolestaan on romanttinen komedia ja räiskyvä avioerodraama samassa paketissa.

Pohjoismaista tarjontaa täydentävät lisäksi Hilmar Odssonin ohjaama Driving Mom (2022) tragikomedia ja road movie Islannista sekä Kristoffer Borglin ohjaama Sick of Myself (Norja, 2022), joka yhdistelee mustaakin mustempaa huumoria ja body horroria.

Ikkuna Eurooppaan-sarjan elokuvat ovat kaikki Oscar-kisasta tuttuja. Ilker Çatakin Opettajainhuone (Saksa, 2023) on hienovarainen draama nuoren opettajan hyvistä aikomuksista, Justine Trietin Putoamisen anatomia (Ranska, 2023) puolestaan vaikuttava ja yllätyksellinen trilleri. Jonathan Glazerin The Zone of Interest (Iso-Britannia, Puola, USA, 2023) on vähäeleisyydessään järisyttävä, parhaan kansainvälisen elokuvan Oscarin voittanut elokuva. Kahden jälkimmäisen pääosassa loistaa upea Sandra Hüller.

Bluukkarit 2024 esittelee myös kovassa nousussa olevaa japanilaista elokuvaa. Klassikko maailman parhaiden elokuvien listalta, mestariohjaaja Yasujirô Ozun Tokyo Story (1953) nähdään upeasti restauroituna kopiona. Ozu on innoittanut myös Wim Wendersiä, jonka Tokioon sijoittuva Perfect Days (2023) valittiin Japanin Oscar-ehdokkaaksi. Ajankohtaisiin koulumaailman kysymyksiin pureutuu kaksikin elokuvaa. Ema Ryan Yamazakin empaattinen dokumentti Kouluvuosi Japanissa (2023) seuraa kuuliaisia pikkukoululaisia kovan kurin peruskoulussa vuoden ajan. Monster – vaarallinen leikki (2023) on inhimillinen ja vaikuttava trilleri, jonka sanotaan olevan japanilaisen elokuvan kärkikaartiin kuuluvan Hirokazu Kore-edan hienoin elokuva.

Kotimaisia pitkiä elokuvia on kymmenen: Mummola (Tia Kouvo, 2023), Kuolleet lehdet (Aki Kaurismäki, 2023), Myrskyluodon Maija (Tiina Lymi, 2024), Sisarukset (Saara Cantell, 2023), Peluri – kuolema on elävien ongelma (Teemu Nikki, 2023), Neljä pientä aikuista (Selma Vilhunen, 2023), Ohjus (Miia Tervo, 2024), Palimpsesti – ohita intro (Hanna Västinsalo, 2024) sekä lasten elokuvat Räkä ja roiskis (Teemu Nikki, 2024) ja Prinsessa Pikkiriikki (Lauri Maijala, 2024).

Kotimaisia dokumentteja vuodelta 2024 on ohjelmistossa kuusi: Saara Cantelin Annelin aika, Veikko Aaltosen En salaa sinulta mitään, Anna-Maija Heinosen ja Krista Moision Hard to Break, Virpi Suutarin Havumetsän lapset, Karoliina Gröndahlin Kivun ja ilon työ ja Ville Suhosen Sodan ja rauhan lapset. Lisäksi nähdään vielä Raumars-lyhytelokuva Rauma liikkeessä, jonka on satojen raumalaisten kanssa toteuttanut Orange Grove Dance Company.

31. Blue Sea Film Festival toivottaa yleisön tervetulleeksi elokuvien lumoavaan maailmaan Vanhan Rauman idylliin

Avoin kirje päättäjille: Elinvoimaisen ja moniäänisen elokuvafestivaalikentän toiminta turvattava pitkäjänteisesti

By | Yleinen

Avoin kirje päättäjille: Elinvoimaisen ja moniäänisen elokuvafestivaalikentän toiminta turvattava pitkäjänteisesti

 

Aluksi: Suomen elokuva- ja av-ala kriisissä

 

Suomen elokuva- ja av-ala on tällä hetkellä vakavassa kriisissä. Nyt kaavaillut julkisen rahoituksen leikkaukset ovat toteutuessaan kohtalokkaita koko elokuvataiteen kentälle ja Suomen tulevaisuuden menestykselle. Ilman pitkäjänteistä ja vakaata perusrahoitusta ei alaa voida ylläpitää, kasvattaa ja kehittää täyteen potentiaaliinsa. Nykyinen kansainvälinen ja kotimainen elokuva- ja av-alan menestys on pitkäjänteisen työn tulosta. Elokuva- ja av-ala työllistää hyvin, tavoittaa laajoja, monimuotoisia yleisöjä, ja sillä on kansainvälistä kasvupotentiaalia. Hallituksen ratkaisu leikata alan rahoitusta heikentää merkittävästi Suomen tulevaisuutta. Leikkaukset kulttuurista eivät tue hallituksen kulttuuripoliittisia tavoitteita. Tällä hetkellä Suomessa on meneillään luova tuho, jota me allekirjoittaneet toimijat emme voi hyväksyä.

 

Elinvoimaisen ja moniäänisen elokuvafestivaalikentän toiminta turvattava pitkäjänteisesti

Kulttuuri on oleellinen osa merkityksellistä elämää, arkea, ihmisyyttä ja koko yhteiskuntaa. Ilman taidetta ei ole elämänlaatua, sivistystä, innovaatioita ja elinvoimaa. Ympäri Suomea on lukuisia elokuvafestivaaleja, joilla on erityinen paikka elokuvataiteen ekosysteemissä. Elokuvatapahtumat rikastuttavat eri kaupunkien ja alueiden kulttuuritarjontaa tuomalla moninaisten yleisöjen saavutettavaksi elokuvia, joita ei muuten nähtäisi Suomessa. Useille elokuville festivaalit ovat ensisijainen jakelualusta, minkä myötä festivaalit edistävät laajempaa elokuvakulttuuria.

Elokuvatapahtumilla on monia aluepoliittisia vaikutuksia niin taloudellisesti, yhteiskunnallisesti kuin sosiokulttuurisesti. Suomen elokuvasäätiön teettämän tutkimuksen mukaan (2018, Parametra) valtakunnallisesti merkittävillä elokuvafestivaaleilla käydään huomattavasti useammin yksin (64% vastanneista käy yksin elokuvissa festivaaleilla) kuin kaupallisissa elokuvanäytöksissä. Elokuvafestivaalien merkitys alueelle ja yleisölle on suuri, ja ne kasvattavat merkittävästi yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja näiden vahvistumista. Tätä kautta elokuvafestivaalit rakentavat parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa, mikä tässä ajassa tukee henkisen huoltovarmuuden vahvistumisessa.

Elokuvafestivaalien työllistävä vaikutus niin koko AV-alalle kuin matkailuelinkeinolle on huomattava. Festivaalit säteilevät asiakasvirtoja ja taloudellista hyötyä myös muille toimialoille. Festivaalit ovatkin maakunnallisesti ja alueellisesti merkittävä kilpailutekijä ja tuovat alueelle elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa.

Festivaalien ohjelmistoissa esitetään laajasti elokuvia kaikkialta maailmasta ja niillä vierailee myös runsaasti kansainvälisiä ja kotimaisia tekijävieraita ja ammattilaisia. Festivaaleilla on laajat verkostot eri toimijoihin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Näin elokuvafestivaalit myös levittävät positiivista ja moniäänistä kuvaa Suomesta, mikä auttaa Suomen valtiota niin taloudessa, kaupassa kuin politiikassa.

Elokuvatapahtumat, kuten monet muutkin yleisötapahtumat Suomessa, ovat kärsineet kahdesta koronavuodesta; pandemia-ajan vaikutukset, epävakaa toimintakenttä ja nousevat kustannukset haastavat ennennäkemättömällä tavalla suomalaista kulttuurialaa. Koronan jälkeen suomalaiset elokuvateatterit ja tapahtumajärjestäjät näkevät vasta nyt, että yleisö on hiljalleen löytämässä takaisin teattereihin ja tapahtumiin. Valtion julkisella rahoituksella on keskeinen rooli elokuvatapahtumien jälleenrakennustyössä, uudistumisessa ja ylipäätään niiden jatkuvuuden turvaamisessa.

Allekirjoittaneet elokuvafestivaalit haluavat nostaa päättäjille esiin kehys- ja budjettivalmisteluun seuraavat toimenpiteet:

 

  1. Elokuvafestivaalien julkinen tuki on turvattava. Taiteen ja kulttuurin rahoitusta tulee vahvistaa pitkäjänteisesti. Vaikuttavan ja monimuotoisen elokuvafestivaaliverkoston ylläpito ja sen jatkuvuus edellyttävät julkista tukea, jonka taso on turvattava pitkäjänteisesti. Ilman pitkäjänteistä ja vakaata perusrahoituspohjaa tapahtumia ei voida ylläpitää, kasvattaa ja kehittää koko potentiaaliinsa.

 

  1. Lisää julkista rahaa elokuvafestivaaleille. Nostetaan elokuvafestivaalit rahoituskuopasta. Taide- ja kulttuurifestivaalien valtiontukea on korotettava ja monivuotinen julkinen rahoitus varmistettava; suomalainen festivaalikenttä tekee jo nyt liian pienillä resursseilla kokoaan suurempaa ja vaikuttavampaa työtä. Pääsylippujen alennetun arvolisäverokannan nostaminen 14%:iin (nyt 10%) vaikeuttaa myös tulevaisuudessa tapahtumien lippuhintojen pysymistä kaikille taloudellisesti saavutettavalla tasolla.

 

  1. Elokuvafestivaalien aluetalous- ja työllistämisvaikutusten merkitys tunnistettava. Elokuvafestivaalit tulee nähdä jatkossa keskeisenä osana Suomen taiteen ja kulttuurin ekosysteemiä, ja niiden huomattavat aluetaloudelliset ja työllistävät vaikutukset on tunnistettava. Koko suomalaisen yhteiskunnan etu on, että sen elokuvafestivaalikenttä on vahva, aktiivinen, moniääninen ja elinvoimainen.

 

Toivommekin päättäjiltä taloudellisia toimenpiteitä sen osalta, miten valtion tuleva rahoitus vastaisi elokuvatapahtumien toiminnan laajuutta, laatua ja merkitystä niin koko Suomelle, sen eri kaupungeille ja kunnille, moninaisille yleisöille kuin koko suomalaiselle elokuva-alalle.

 

Ystävällisesti,

Merja Valkoja, festivaalijohtaja

Blue Sea Film Festival

www.blueseafilmfestival.net

 

Johanna Råman, toiminnanjohtaja

DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali

www.docpointfestival.fi

 

Laura Laaksonen, toiminnanjohtaja

Espoo Ciné

www.espoocine.fi

 

Ville Koivisto, festivaalipäällikkö

Forssan mykkäelokuvafestivaali

www.forssasilentmovie.com

 

Eija Niskanen, taiteellinen johtaja

Helsinki Cine Aasia

www.helsinkicineaasia.fi

 

Kaisa Näreranta, toiminnanjohtaja

Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa

www.hiff.fi

 

Pekka Ollula, festivaalijohtaja

Huhtamo International Film Festival

www.huhtamo.fi

 

Inka Koutaniemi, toiminnanjohtaja

IIK!!-kauhuelokuvafestivaali

www.iikfestivaali.fi

 

Roosa Toivonen ja Joonas Koivula, tuottajat

Ilokuvafestivaali

www.ilokuvafestivaali.fi

 

Juuli Peltola-Kiviniemi, vastaava tuottaja

Joutseno Art Summer International Film Festival

www.joutsenonopisto.fi/elokuvafestivaali

 

Kaisa Kukkola, toiminnanjohtaja

Kokkolan Kinojuhlat

www.kinojuhlat.fi

 

Mikko Aromaa, festivaalijohtaja

Night Visions -elokuvafestivaali

www.nightvisions.info

 

Mika Anttolainen, festivaalijohtaja

Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali

www.oulufilmfestival.fi

 

Juhani Oivo, vastaava tuottaja

Oulun Musiikkivideofestivaalit

www.omvf.net

 

Tuuli Jokinen, COO

Red Carpet Festari

www.redcarpetfestari.fi

 

Anna Korhonen

Refugee Film Festival

www.rff.turvapaikanhakijoidentuki.fi

 

Katri Kilpiä, vastaava tuottaja

Rokumentti Rock Film Festival

www.rokumentti.com

 

Annakaisa Vänttinen, festivaalijohtaja

Savonlinnan kansainvälinen luontoelokuvafestivaali

www.sinff.fi

 

Severi Koivusalo, festivaalijohtaja

Sensommar Filmfest

www.sensommar.fi

 

Milja Mikkola, ohjelmapäällikkö

Sodankylän elokuvajuhlat

www.msfilmfestival.fi

 

Juri Nummelin, festivaalijohtaja

Suomalaisen elokuvan festivaali

www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi

 

Riina Mikkonen, toiminnanjohtaja

Tampere Film Festival

www.tamperefilmfestival.fi

 

Annika Dahlsten, festivaalijohtaja

Turku Animated Film Festival

www.taff.fi

 

Rose Pietola, vastaava tuottaja

Video Art Festival Turku

www.videoartfestivalturku.com

 

Hanna Tuominen, koordinaattori

Vinokino

www.vinokino.fi

 

Lisätietoja julkilausumasta:

 

Johanna Råman, toiminnanjohtaja

DocPoint-elokuvatapahtumat ry

puh. 050 455 8448

johanna.raman@docpoint.fi