AJANKOHTAISTA

31. Blue Sea Film Festival elokuvaohjelmisto julki

By | Yleinen

31. Blue Sea Film Festival tarjoaa jälleen laatuelokuvia ja kokoaa Raumalle elokuva-alan kirkkaimmat tähdet 22.-25. elokuuta 2024

Ohjelmistossa nähdään elokuvia teemamaa Tanskasta ja muista Pohjoismaista, erikoisuutena japanilaisia elokuvia, kotimaiset uutuudet tekijävieraineen, Baltic Herring-lyhytelokuvakilpailu 30 vuotta, 16mm ja 35 mm-näytökset, keskustelutilaisuuksia ja monenlaista iltaohjelmaa.

Bluukkareiden 2024 teemamaa on Tanska. Frederikke Aspöckin ylistetty satiiri Empire on värikäs kuvaus Tanskan Länsi-Intiasta 1800-luvulta ja Pohjoismaisen elokuvapalkinnon 2023 voittaja. Marianne Blicherin lämmin komedia Miss Viborg (2021) kuvaa ex-missin ja kapinallisen naapurintytön epätavallista ystävyyttä. Martin Skovbjergin ohjaama Copenhagen Does Not Excist (2023) on kiehtova trilleri, kadonneen naisen arvoitus. Lars Kaalundin Hold My Hand (2022) puolestaan on romanttinen komedia ja räiskyvä avioerodraama samassa paketissa.

Pohjoismaista tarjontaa täydentävät lisäksi Hilmar Odssonin ohjaama Driving Mom (2022) tragikomedia ja road movie Islannista sekä Kristoffer Borglin ohjaama Sick of Myself (Norja, 2022), joka yhdistelee mustaakin mustempaa huumoria ja body horroria.

Ikkuna Eurooppaan-sarjan elokuvat ovat kaikki Oscar-kisasta tuttuja. Ilker Çatakin Opettajainhuone (Saksa, 2023) on hienovarainen draama nuoren opettajan hyvistä aikomuksista, Justine Trietin Putoamisen anatomia (Ranska, 2023) puolestaan vaikuttava ja yllätyksellinen trilleri. Jonathan Glazerin The Zone of Interest (Iso-Britannia, Puola, USA, 2023) on vähäeleisyydessään järisyttävä, parhaan kansainvälisen elokuvan Oscarin voittanut elokuva. Kahden jälkimmäisen pääosassa loistaa upea Sandra Hüller.

Bluukkarit 2024 esittelee myös kovassa nousussa olevaa japanilaista elokuvaa. Klassikko maailman parhaiden elokuvien listalta, mestariohjaaja Yasujirô Ozun Tokyo Story (1953) nähdään upeasti restauroituna kopiona. Ozu on innoittanut myös Wim Wendersiä, jonka Tokioon sijoittuva Perfect Days (2023) valittiin Japanin Oscar-ehdokkaaksi. Ajankohtaisiin koulumaailman kysymyksiin pureutuu kaksikin elokuvaa. Ema Ryan Yamazakin empaattinen dokumentti Kouluvuosi Japanissa (2023) seuraa kuuliaisia pikkukoululaisia kovan kurin peruskoulussa vuoden ajan. Monster – vaarallinen leikki (2023) on inhimillinen ja vaikuttava trilleri, jonka sanotaan olevan japanilaisen elokuvan kärkikaartiin kuuluvan Hirokazu Kore-edan hienoin elokuva.

Kotimaisia pitkiä elokuvia on kymmenen: Mummola (Tia Kouvo, 2023), Kuolleet lehdet (Aki Kaurismäki, 2023), Myrskyluodon Maija (Tiina Lymi, 2024), Sisarukset (Saara Cantell, 2023), Peluri – kuolema on elävien ongelma (Teemu Nikki, 2023), Neljä pientä aikuista (Selma Vilhunen, 2023), Ohjus (Miia Tervo, 2024), Palimpsesti – ohita intro (Hanna Västinsalo, 2024) sekä lasten elokuvat Räkä ja roiskis (Teemu Nikki, 2024) ja Prinsessa Pikkiriikki (Lauri Maijala, 2024).

Kotimaisia dokumentteja vuodelta 2024 on ohjelmistossa kuusi: Saara Cantelin Annelin aika, Veikko Aaltosen En salaa sinulta mitään, Anna-Maija Heinosen ja Krista Moision Hard to Break, Virpi Suutarin Havumetsän lapset, Karoliina Gröndahlin Kivun ja ilon työ ja Ville Suhosen Sodan ja rauhan lapset. Lisäksi nähdään vielä Raumars-lyhytelokuva Rauma liikkeessä, jonka on satojen raumalaisten kanssa toteuttanut Orange Grove Dance Company.

31. Blue Sea Film Festival toivottaa yleisön tervetulleeksi elokuvien lumoavaan maailmaan Vanhan Rauman idylliin

Avoin kirje päättäjille: Elinvoimaisen ja moniäänisen elokuvafestivaalikentän toiminta turvattava pitkäjänteisesti

By | Yleinen

Avoin kirje päättäjille: Elinvoimaisen ja moniäänisen elokuvafestivaalikentän toiminta turvattava pitkäjänteisesti

 

Aluksi: Suomen elokuva- ja av-ala kriisissä

 

Suomen elokuva- ja av-ala on tällä hetkellä vakavassa kriisissä. Nyt kaavaillut julkisen rahoituksen leikkaukset ovat toteutuessaan kohtalokkaita koko elokuvataiteen kentälle ja Suomen tulevaisuuden menestykselle. Ilman pitkäjänteistä ja vakaata perusrahoitusta ei alaa voida ylläpitää, kasvattaa ja kehittää täyteen potentiaaliinsa. Nykyinen kansainvälinen ja kotimainen elokuva- ja av-alan menestys on pitkäjänteisen työn tulosta. Elokuva- ja av-ala työllistää hyvin, tavoittaa laajoja, monimuotoisia yleisöjä, ja sillä on kansainvälistä kasvupotentiaalia. Hallituksen ratkaisu leikata alan rahoitusta heikentää merkittävästi Suomen tulevaisuutta. Leikkaukset kulttuurista eivät tue hallituksen kulttuuripoliittisia tavoitteita. Tällä hetkellä Suomessa on meneillään luova tuho, jota me allekirjoittaneet toimijat emme voi hyväksyä.

 

Elinvoimaisen ja moniäänisen elokuvafestivaalikentän toiminta turvattava pitkäjänteisesti

Kulttuuri on oleellinen osa merkityksellistä elämää, arkea, ihmisyyttä ja koko yhteiskuntaa. Ilman taidetta ei ole elämänlaatua, sivistystä, innovaatioita ja elinvoimaa. Ympäri Suomea on lukuisia elokuvafestivaaleja, joilla on erityinen paikka elokuvataiteen ekosysteemissä. Elokuvatapahtumat rikastuttavat eri kaupunkien ja alueiden kulttuuritarjontaa tuomalla moninaisten yleisöjen saavutettavaksi elokuvia, joita ei muuten nähtäisi Suomessa. Useille elokuville festivaalit ovat ensisijainen jakelualusta, minkä myötä festivaalit edistävät laajempaa elokuvakulttuuria.

Elokuvatapahtumilla on monia aluepoliittisia vaikutuksia niin taloudellisesti, yhteiskunnallisesti kuin sosiokulttuurisesti. Suomen elokuvasäätiön teettämän tutkimuksen mukaan (2018, Parametra) valtakunnallisesti merkittävillä elokuvafestivaaleilla käydään huomattavasti useammin yksin (64% vastanneista käy yksin elokuvissa festivaaleilla) kuin kaupallisissa elokuvanäytöksissä. Elokuvafestivaalien merkitys alueelle ja yleisölle on suuri, ja ne kasvattavat merkittävästi yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja näiden vahvistumista. Tätä kautta elokuvafestivaalit rakentavat parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa, mikä tässä ajassa tukee henkisen huoltovarmuuden vahvistumisessa.

Elokuvafestivaalien työllistävä vaikutus niin koko AV-alalle kuin matkailuelinkeinolle on huomattava. Festivaalit säteilevät asiakasvirtoja ja taloudellista hyötyä myös muille toimialoille. Festivaalit ovatkin maakunnallisesti ja alueellisesti merkittävä kilpailutekijä ja tuovat alueelle elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa.

Festivaalien ohjelmistoissa esitetään laajasti elokuvia kaikkialta maailmasta ja niillä vierailee myös runsaasti kansainvälisiä ja kotimaisia tekijävieraita ja ammattilaisia. Festivaaleilla on laajat verkostot eri toimijoihin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Näin elokuvafestivaalit myös levittävät positiivista ja moniäänistä kuvaa Suomesta, mikä auttaa Suomen valtiota niin taloudessa, kaupassa kuin politiikassa.

Elokuvatapahtumat, kuten monet muutkin yleisötapahtumat Suomessa, ovat kärsineet kahdesta koronavuodesta; pandemia-ajan vaikutukset, epävakaa toimintakenttä ja nousevat kustannukset haastavat ennennäkemättömällä tavalla suomalaista kulttuurialaa. Koronan jälkeen suomalaiset elokuvateatterit ja tapahtumajärjestäjät näkevät vasta nyt, että yleisö on hiljalleen löytämässä takaisin teattereihin ja tapahtumiin. Valtion julkisella rahoituksella on keskeinen rooli elokuvatapahtumien jälleenrakennustyössä, uudistumisessa ja ylipäätään niiden jatkuvuuden turvaamisessa.

Allekirjoittaneet elokuvafestivaalit haluavat nostaa päättäjille esiin kehys- ja budjettivalmisteluun seuraavat toimenpiteet:

 

  1. Elokuvafestivaalien julkinen tuki on turvattava. Taiteen ja kulttuurin rahoitusta tulee vahvistaa pitkäjänteisesti. Vaikuttavan ja monimuotoisen elokuvafestivaaliverkoston ylläpito ja sen jatkuvuus edellyttävät julkista tukea, jonka taso on turvattava pitkäjänteisesti. Ilman pitkäjänteistä ja vakaata perusrahoituspohjaa tapahtumia ei voida ylläpitää, kasvattaa ja kehittää koko potentiaaliinsa.

 

  1. Lisää julkista rahaa elokuvafestivaaleille. Nostetaan elokuvafestivaalit rahoituskuopasta. Taide- ja kulttuurifestivaalien valtiontukea on korotettava ja monivuotinen julkinen rahoitus varmistettava; suomalainen festivaalikenttä tekee jo nyt liian pienillä resursseilla kokoaan suurempaa ja vaikuttavampaa työtä. Pääsylippujen alennetun arvolisäverokannan nostaminen 14%:iin (nyt 10%) vaikeuttaa myös tulevaisuudessa tapahtumien lippuhintojen pysymistä kaikille taloudellisesti saavutettavalla tasolla.

 

  1. Elokuvafestivaalien aluetalous- ja työllistämisvaikutusten merkitys tunnistettava. Elokuvafestivaalit tulee nähdä jatkossa keskeisenä osana Suomen taiteen ja kulttuurin ekosysteemiä, ja niiden huomattavat aluetaloudelliset ja työllistävät vaikutukset on tunnistettava. Koko suomalaisen yhteiskunnan etu on, että sen elokuvafestivaalikenttä on vahva, aktiivinen, moniääninen ja elinvoimainen.

 

Toivommekin päättäjiltä taloudellisia toimenpiteitä sen osalta, miten valtion tuleva rahoitus vastaisi elokuvatapahtumien toiminnan laajuutta, laatua ja merkitystä niin koko Suomelle, sen eri kaupungeille ja kunnille, moninaisille yleisöille kuin koko suomalaiselle elokuva-alalle.

 

Ystävällisesti,

Merja Valkoja, festivaalijohtaja

Blue Sea Film Festival

www.blueseafilmfestival.net

 

Johanna Råman, toiminnanjohtaja

DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali

www.docpointfestival.fi

 

Laura Laaksonen, toiminnanjohtaja

Espoo Ciné

www.espoocine.fi

 

Ville Koivisto, festivaalipäällikkö

Forssan mykkäelokuvafestivaali

www.forssasilentmovie.com

 

Eija Niskanen, taiteellinen johtaja

Helsinki Cine Aasia

www.helsinkicineaasia.fi

 

Kaisa Näreranta, toiminnanjohtaja

Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa

www.hiff.fi

 

Pekka Ollula, festivaalijohtaja

Huhtamo International Film Festival

www.huhtamo.fi

 

Inka Koutaniemi, toiminnanjohtaja

IIK!!-kauhuelokuvafestivaali

www.iikfestivaali.fi

 

Roosa Toivonen ja Joonas Koivula, tuottajat

Ilokuvafestivaali

www.ilokuvafestivaali.fi

 

Juuli Peltola-Kiviniemi, vastaava tuottaja

Joutseno Art Summer International Film Festival

www.joutsenonopisto.fi/elokuvafestivaali

 

Kaisa Kukkola, toiminnanjohtaja

Kokkolan Kinojuhlat

www.kinojuhlat.fi

 

Mikko Aromaa, festivaalijohtaja

Night Visions -elokuvafestivaali

www.nightvisions.info

 

Mika Anttolainen, festivaalijohtaja

Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali

www.oulufilmfestival.fi

 

Juhani Oivo, vastaava tuottaja

Oulun Musiikkivideofestivaalit

www.omvf.net

 

Tuuli Jokinen, COO

Red Carpet Festari

www.redcarpetfestari.fi

 

Anna Korhonen

Refugee Film Festival

www.rff.turvapaikanhakijoidentuki.fi

 

Katri Kilpiä, vastaava tuottaja

Rokumentti Rock Film Festival

www.rokumentti.com

 

Annakaisa Vänttinen, festivaalijohtaja

Savonlinnan kansainvälinen luontoelokuvafestivaali

www.sinff.fi

 

Severi Koivusalo, festivaalijohtaja

Sensommar Filmfest

www.sensommar.fi

 

Milja Mikkola, ohjelmapäällikkö

Sodankylän elokuvajuhlat

www.msfilmfestival.fi

 

Juri Nummelin, festivaalijohtaja

Suomalaisen elokuvan festivaali

www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi

 

Riina Mikkonen, toiminnanjohtaja

Tampere Film Festival

www.tamperefilmfestival.fi

 

Annika Dahlsten, festivaalijohtaja

Turku Animated Film Festival

www.taff.fi

 

Rose Pietola, vastaava tuottaja

Video Art Festival Turku

www.videoartfestivalturku.com

 

Hanna Tuominen, koordinaattori

Vinokino

www.vinokino.fi

 

Lisätietoja julkilausumasta:

 

Johanna Råman, toiminnanjohtaja

DocPoint-elokuvatapahtumat ry

puh. 050 455 8448

johanna.raman@docpoint.fi

 

 

 

 

 

Seikkailu vailla vertaa – Blue Sea Film Festival 22.-25.8.2024

By | Yleinen

Synkät ajat tarvitsevat rinnalleen värejä, iloa ja loistetta, joita 31. Blue Sea Film Festival lupaa toimittaa! Sinisen meren elokuvajuhlat kutsuvat sinut elokuvalliseen seikkailuun jälleen elokuussa.

Tämän vuoden ilme vie katsojansa todelliseen meriseikkailuun, kun graafinen suunnittelija Henna Huotarinen on toteuttanut värejä ja elämää pursuavan ilmeen Selkämeren tapaan. Kasveista ahvenvita, lumme ja rakkolevä koristavat ilmettä. Sukeltava lintu on ilman muuta isokoskelo, joka Selkämeren kansallispuiston logostakin löytyy. Kolmekymmentä silakkaa ovat saaneet kuvassa ystävikseen hauen sekä ahvenen. Silakat juhlistavat Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailun 30-vuotista taivalta. Vanhassa sukelluspuvussa oleva sukeltaja kielii Rauman pitkästä merihistoriasta.
Tänä vuonna festivaalin teemamaaksi valikoitui Tanska. Tämä tarkoittaa sitä, että festivaalivierailla on jälleen mahdollisuus nähdä sellaisia tanskalaisia elokuvia Raumalla, joita ei muuten pääsisi lainkaan katsomaan.
Bluukkareiden lavalle astelee myös katkitaiteellista menoa edellisten vuosien tapaan. Lisäksi ohjelmistossa on myös maksuttomia tapahtumia, jolloin elokuvantaian kokeminen ei ole lompakon paksuudesta kiinni.
***
An adventure like no other – Blue Sea Film Festival 22.-25.8.2024
Dark times need to be accompanied by colour, joy and glamour, and the 31st Blue Sea Film Festival promises to deliver! The Blue Sea Film Festival invites you to a cinematic adventure again in August.
This year, Denmark has been chosen as the theme country. This means that festival guests will once again have the opportunity to see Danish films in Rauma that they would otherwise not have the chance to see at all.
As in previous years, Bluukkarit will also feature a variety of artists. There will also be free events, so you won’t have to worry about the thickness of your wallet to experience a film festival.
While last year the festival celebrated its 30th anniversary, it’s time to celebrate again as the Baltic Herring shortfilm competition celebrates its 30th anniversary. The international Baltic Herring film competition is aimed at filmmakers from the Baltic Sea littoral states, and an invitation has also been sent to Norway and Iceland. The competition has its own series for amateurs and professionals alike, not forgetting film students.
Please keep an eye on the information and suggest things to do, films to see and programmes to attend. We will definitely try to fulfil your wishes if it is at all reasonable and possible – all channels are open!
Welcome to Bluukkarit!