bsff

Bluukkareiden taustaorganisaatio Rauman elokuvakerho ry:n johdossa tapahtuu muutos – Merja Valkoja siirtyy varapuheenjohtajaksi, Timo Metsäjoki aloittaa puheenjohtajana

******

Blue Sea Film Festivalin tuotannossa tapahtuu merkittävä muutos, kun pitkäaikainen puheenjohtaja Merja Valkoja siirtyy varapuheenjohtajan tehtäviin ja Rauman elokuvakerho ry:n puheenjohtajaksi sekä festivaalin vastaavaksi johtajaksi nimitettiin vuodesta 2006 lähtien festivaalien tuotannossa toiminut Timo Metsäjoki.

Merja Valkoja on toiminut Blue Sea Film Festivalin puheenjohtajana 10 vuoden ajan ja jättänyt jäljen paikalliseen kulttuurielämään sekä festivaalin kehitykseen. Bluukkareita Valkoja on ollut tekemässä jo 30 vuoden ajan.

Hänen aikanaan Blue Sea Film Festival on vankistanut asemaansa merkittävänä elokuvakulttuurin tapahtumana, joka tuo yhteen alan ammattilaisia, harrastajia ja yleisöä Raumalle vuosittain.

– Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, vapaaehtoisia ja osallisia, joiden kanssa olen saanut työskennellä nämä vuodet. On ilo siirtää tehtävä eteenpäin Timo Metsäjoelle, jonka osaaminen ja intohimo elokuvakulttuuria kohtaan luovat erinomaiset edellytykset festivaalin tulevaisuudelle”, Valkoja toteaa.

Metsäjoki ei ala hommaan pystymetsästä

Metsäjoki on audiovisuaalisen mediakulttuurin maisteri Lapin yliopistosta, ja hän on toiminut viime vuodet Rauman elokuvakerho ry:n varapuheenjohtajana ja festivaalien seremoniamestarina. Metsäjoki on niin elokuvantekijä kuin on pitkän linjan elokuvaharrastaja ja aktiivinen toimija Rauman elokuvakerho ry:ssä, vaikka viime vuosina hänen omassa taiteellisessa työskentelyssään on korostunut erityisesti audio.

– Blue Sea Film Festivalilla on vakiintunut asema suomalaisessa elokuvakentässä. Haluan jatkaa festivaalin kehittämistä ja vahvistaa sen roolia elokuvien ja kulttuurin kohtaamispaikkana Raumalla”, Metsäjoki kertoo.

Jo useiden vuosien ajan Metsäjoki on vastannut Bluukkareiden oheisohjelmistosta ja tämä puoli pysyy ennallaan.

– Rauman elokuvajuhlilla elokuvat ovat kiistatta numero yksi, sillä olemmehan me elokuvajuhlat. Oheisohjelmat ovat kuitenkin toinen osuus festivaalielämyksestä bändeineen, esiintyjineen, seikkailuineen ja keskusteluineen, Metsäjoki sanoo.

Ei ikinä yksin vaan yhdessä

Metsäjoki ja Valkoja ovat molemmat samalla linjalla, että he ovat heimo – elokuvaheimo. Tällä he haluavat sanoa ja tarkoittaa sitä, että festivaali ei synny kenenkään yksin tekemänä, vaan sen tekevät lukuisat tekijät, talkoolaiset, kävijät ja vieraat.

Bluukkarit keräävät vuosittain yli 2000 hengen yleisön elokuun lopulla nauttimaan elokuvakulttuurista Vanhan-Rauman keskelle ja ajoittain myös Rauman saaristoon.

– Bluukkarit ovat uniikki tapahtuma Suomen festivaalikentällä, ja palautteessa nousee aina esiin se, kuinka olemme ihmisen kokoinen festivaali. Meillä ei ole heittää pöytään satoja tuhansia euroja, mutta meillä on heittää pöytään Suomen parhain tunnelma, jonne elokuvantekijät, vieraat ja kävijät vuosi toisensa jälkeen haluavat palata, Metsäjoki ja Valkoja sanovat yhdessä.

Bluukkareiden hyvästä maineesta kielii se, että ohjelmistossa on milloin ensi-iltoja ja milloin kuuluisien elokuvantekijöiden yllätysnäytöksiä ja ennakkonäytöksiä.

Tästä tunnelmasta Bluukkarit aikovat pitää kiinni myös jatkossa.

Kaiken keskellä vaanii kuitenkin saksien pelko

Metsäjoki tiedostaa sen, että puheenjohtajavaihdos tapahtuu hetkessä, jolloin Suomessa sakset viuhuvat myös kulttuuripuolella.

– Tapahtuman rahoitus tulee osittain vuosittain Taiteen edistämiskeskukselta, jonne lähetämme todella suuren kiitoksen vuosittain. Valehtelisin ellen sanoisi, että jännitämme tulevia avustuspäätöksiä.

Bluukkareiden aluetaloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti avustusta suuremmat – puhumattakaan elinvoimasta, vetovoimasta ja pitovoimasta, jota tapahtuma mukanaan tuo ja levittää alueelle laajemmin.

– Kyllä se on ihan todellinen asia, että jos avustus pienenee tai jää peräti kokonaan saamatta, niin vaikutukset näkyvät Raumalla elinkeinonharjoittajilla hotelleista aina ravintoloihin. Puhumattakaan siitä, että millaista mainetta ja näkyvyyttä nämä lukuisat Raumalla vierailevat elokuvatähdet välittävät seuraajilleen ja faneilleen Raumasta, Metsäjoki sanoo.

Bluukkarit pyrkivät laajentamaan tapahtuman rahoituksen tukijalkaa ja tähän työhön he kutsuvat paikallisia toimijoita mukaan.

– Näkisin itse mainiosti, että jokin yritys voisi tarjota elokuvanäytöksen osana ohjelmistoamme. Löydämme varmasti uusia ja innovatiivisia yhteistyön muotoja, joten yhteydessä saa ja kuuluu olla, Metsäjoki sanoo.

Baltic Herring Short Film Competition is open for filmmakers in the Baltic Sea countries + in Iceland: Denmark, Estonia, Finland, Germany, Latvia, Lithuania, Norway, Poland, Russia and Sweden + Iceland.

The level of the competition was high, especially in the student series with many original, imaginative and surprising stories and some particularly fine camera and acting work.

Golden Baltic Herring: Cédric Ernoult, Kunsthochschule Köln, Germany: Le Métèque

Le Métèque deserves the main prize above all for its mature cinematic language. The skillful framing of events leaves the viewer with the opportunity to see a larger story beyond the film. The unanswered questions that arise during the film keep the viewer captivated.

I Prize amateurs: Akseli Kouki, Finland: About Wine, Football and Loneliness

About Wine, Football and Loneliness is a story about how loneliness can eat away at you from the inside, even when you’re surrounded by friends and a beautiful cottage setting. The strong performances and a solid script subtly and effectively show how the feeling of loneliness can overshadow everything, turning the ordinary aspects of daily life into something meaningless.

I Prize Students: Mahsa Mollenhauer, Hamburg Media School: Ein Fahrrad für Alicia, Germany

Ein Fahrrad für Alicia is a stark and beautiful story of two siblings looking out for each other. The film also explores growing up in different circumstances. The excellent young actors in the film deserve a special mention.

I Prize professionals: Antanas Skučas and Gintare Valevičiute Brazaskiene, Lithuania: Purga

Purga creates a chilling picture of the horrors and atrocities of a Soviet prison camp. In this film, sadness and hopelessness are transformed into a beautiful language of animation. The visual style and soundscape convey the suffering of the prisoners in a realistic, moving and compelling way.

Mentions of Honor

Brave vision: Topi Raulo, Aalto University, Finland: Suonsilmä. The film makers have created their own visual and narrative way of storytelling in an uncompromising manner. They have executed their vision with integrity.

Beautiful gesture: Saarlotta Virri, Aalto University, Finland: In the Midst of Chaos there Was Shape A tender reminder of the power of play.

Breathtaking storytelling: Alexey  Evstigneev, Russia/France: Father´s Letters-VOSTA! Two truths running side by side manage to touch the heart.

Jury 2024:

Veikko Timonen, Golden Baltic Herring winner 2023

Grete Ahtola, Cultural Councellor at Estonian Embassy in Helsinki

Silja Lehtonen, Museum Director of Lönnström Art Museum

Lotta Halinen, dancer, Raumars artist

____________________________________

Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailu on Itämeren rantavaltioiden asukkaille tarkoitettu kilpailu, joka järjestetään tänä vuonna 30. kerran. Määräaikaan mennessä ilmoittautumisia saapui 133, joista kilpailuun hyväksyttiin 123 elokuvaa kahdeksasta eri Itämeren maasta.

Kilpailussa oli vahva taso etenkin opiskelijasarjassa, jossa oli paljon omaperäisiä, kekseliäitä ja yllättäviä tarinoita, paikoin erityisen hienoa kamera- ja näyttelijätyötä.

Golden Baltic Herring: Cédric Ernoult, Kunsthochschule Köln, Saksa: Le Métèque

Le Métèque ansaitsee pääpalkinnon ennen kaikkea kypsällä elokuvallisella kielellään. Taidokas tapahtumien rajaus jättää katsojalle mahdollisuuden nähdä itse elokuvaa laajemman kokonaisuuden. Elokuvan :aikana heräävät, avoimiksi jäävät kysymykset pitävät otteessaan.

I Palkinto amatöörit: Akseli Kouki: Viinistä, jalkapallosta ja yksinäisyydestä

Viinistä, jalkapallosta ja yksinäisyydestä on tarina siitä, kuinka yksinäisyys voi kalvaa sisältäpäin, vaikka ympärillä on ystäviä ja kaunis mökkimaisema. Lyhyessä ajassa ja vähäeleisesti tuodaan esille, miten yksinäisyyden tunne peittää kaiken alleen ja muuttaa tavalliset asiat arjessa merkityksettömiksi.

I palkinto opiskelijat: Masha Mollenhauer, Hamburg Media School, Saksa: Ein Fahrrad für Alicia

Ein Fahrrad für Alicia on karun kaunis tarina kahden sisaruksen välisestä huolenpidosta. Elokuva myös avaa osoittelematta erilaisia lähtökohtia nuoruuteen. Elokuvan erinomaiset nuoret näyttelijät ansaitsevat oman mainintansa

I palkinto ammattilaiset: Antanas Skučas ja Gintare Valevičiute Brazaskiene, Liettua: Purga

Purga luo karmivan kuvan Neuvostoliiton vankileirin kauheuksista ja julmuuksista. Elokuvassa suru ja toivottomuus on puettu kauniiseen animaatiokieleen. Animaation visuaalinen tyyli ja äänimaailma välittää vankileireille lähetettyjen kärsimyksen realistisesti, koskettavasti ja vaikuttavasti.

Kunniamaininnat

Rohkeasta visiosta:  Topi Raulo, Aalto yliopisto: Suonsilmä

Tekijät ovat lähteneet tinkimättömästi rakentamaan omaa visuaalista ja kerronnallista maailmaansa, jonka he ovat toteuttaneet ryhdikkäästi.

Kauniista eleestä: Saarlotta Virri, Aalto yliopisto: Leikkejä eläville

Hellyyttävä muistutus leikin voimasta.

Pysäyttävästä tarinankerronnasta: Alexey Evstigneev: Father´s Letters

Kahta totuutta rinnakkain kuljettava tarina onnistuu koskettamaan.

Baltic Herring Jury 2024

Veikko Timonen, Golden Baltic Herring -voittaja 2023

Lotta Halinen, tanssija, Raumars-taiteilija

Silja Lehtonen, Lönnströmin taidemuseon johtaja

Grete Ahtola, Viron Suomen suurlähetystön kulttuurineuvos

Rauman Elokuvakerho ry jakaa jo 31. kerran tunnustuspalkinnon ELOKUVAKULTTUURIN HYVÄKSI TEHDYSTÄ TYÖSTÄ.

Palkinto jaetaan aina B l u e S e a F i l m F e s t i v a l i n yhteydessä. Tunnustuspalkinto on keraaminen pienoisveistos, kampela,

jonka on tehnyt raumalainen taiteilija Kirsi Backman.

K A M P E L A 2024 :

Rami Aarikka /Laitilan Wirvoitusjuomatehdas

”Yhteistyössä on voimamme”, lausui Rami Aarikka facebook-päivityksessään. Tämä on toteutunut Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan ja Blue Sea Film Festivalin välillä jo monet vuodet.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on osoittautunut merkittäväksi kumppaniksi niin pienille kuin suurillekin kotimaisille elokuvantekijöille, tapahtumanjärjestäjille ja kulttuurista nauttiville, sillä sen tuki on mahdollistanut monenlaisten tuotantojen olemassaolon. Wirvoitusjuomatehtaan valmistamia juomia on nautittu niin valkokankaalla kuin katsojien keskuudessa viime vuosikymmenet ja elokuvakulttuurin tukeminen on edelleen tärkeässä osassa yrityksen toimintaa niin paikallisesti kuin laajemminkin.

Tapahtumia, jossa Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on ollut mukana on Blue Sea Film Festivalin lisäksi lukuisia laidasta laitaan mm. Sodankylän elokuvajuhlat, Rauma Blues, Jazz Kukko ym.

Rami Aarikka tehtaan johtajana joukkoineen on luonut brändin, joka ottaa kulttuurin mukaan ja samalla tukee tekijöitä. Se on arvokas lisä tapahtuman järjestäjille ja uskon että moni kiittää ja kumartaa. Raumalaisena Rami tsemppaa ja tukee paikallisuutta, niin kulttuuria kuin urheiluakin.

Kulttuuri tarvitsee tukijansa !

Rauman Elokuvakerho ry kiittää Laitilan Wirvoitusjuomatehdasta tuesta ja toivottaa myötätuulta.

22.–25. elokuuta juhlittavien Sinisen meren elokuvajuhlien esiintyjissä korostuu tänä vuonna
paikallinen osaaminen Support your Local -hengessä.
****
23. ja 24. elokuuta Rauman keskustassa soi jälleen, kun elokuvajuhlat tarjoilevat paikallista tai
raumalaislähtöistä osaamista aimoannoksin kahden päivän ajan. Perjantaina juhlitaan avajaisjuhlia,
joissa lauteille nousevat raumalaislähtöinen bilebändi Sekslaatio sekä raumalainen konemusiikin
sanansaattaja Tuune Pauler. Avajaisjuhlien perinteisestä puhallinmusiikista vastaa jälleen
raumalainen Pläkkploosarit.
Lauantaina meno jatkuu Katkitaiteellisessa ehtoossa, jolloin kaikki on mahdollista, kun taidekentällä
sinkoillaan ristiin ja rastiin. Ukulelemusiikista (Raumlele) mennään Anzun country-musiikin kautta
Smoky Foundation funk- ja soul-rytmeihin. Illan päättävät sielunrunojen tulkitsija Tero Suhonen sekä
aimo annos rock’n’rollia R’n’R and OMG tahtiin.
– Jälleen on tarjolla kyllä todella laaja kattaus aivan kaikkea ja mikä parasta – nämä kattaukset eivät
maksa kävijöille yhtään mitään, Blue Sea Film Festivalin tuottaja Timo Metsäjoki hehkuttaa.
Paikallisen osaamisen riemuvuosi
Paikallisuus on tämän vuoden esiintyjissä ehdottomasti kaikkein kantavin teema ja täysin tietoisesti.
Festivaalin oheisohjelmistossa on vuosien saatossa ollut useita raumalaisia. Bluukkarit pyrkivät myös
mahdollistamaan paikallisille bändeille ja esiintyjille esiintymismahdollisuuksia.
– Kyllä se osaltaan lähtee myös siitä ajatuksesta, että saisimme raumalaista osaamista paremmin
myös esiin. Kuka ties, joku esiintyjistämme on juuri se seuraava maailmantähti?
Paikallinen osaaminen näkyy myös filmeillä, kun Kino Verstas on tänä vuonna jälleen raumalaisen
elokuvaajan Jouko Nummelan osaamisen näyttämö. Nummelan teoksia on nähtävillä perjantaina ja
lauantaina.
Silakat esiin
Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailun täyttäessä tänä vuonna juhlalliset 30-vuotta. Iltaohjelmissa on
tarjolla myös sopiva annos silakkaa, kun Rauman maatalousnaiset ja kalastaja Terho Inkinen
valmistavat ja puhuvat silakasta ihmiset pyörryksiin.
Silakat päätyvät esille myös keskusteluissa, kun lauantaina ja sunnuntaina pohditaan festivaalikeskus
Amarillon keskusteluissa, että miksi elokuvakilpailuja on ja mitä luonnonsuojelutyö on käytännössä.
Teemamaa Tanskan elokuvista keskustellaan sunnuntaina.
****

Muutamat artistiesittelyt:
Tuune Pauler on kotimainen vaihtoehtoisen elektronisen musiikin tuottaja. Paulerin synkähkölle
äänimaisemalle tyypillisiä piirteitä ovat rintakehässä resonoivat matalat orgaaniset jyrinät, vahvasti
prosessoidut ihmisäänet, epätasaisen rikkonaiset rytmit, joiden vastapainoksi välillä purkaudutaan
tunnelmallisiin syntetisaattorimattoihin.

Sekslaatio on 7 muusikkoa, 9 soitinta ja 3 solistia. Tämä uniikki kokoonpano tarjoaa upeita sovituksia
tunnetuista kappaleista. Vuosien kokemus erilaisilta lavoilta näkyy tämän yhtyeen varmassa
tekemisessä. Bilebändi vailla vertaa!

Smoky Foundation sekoittaa rytmimusiikkia psykedeelisellä groovella. Omia kappaleita, sekä
covereita. Raumalla ensiparkaisunsa päästänyt Ragnar B. Hauta toimii bändissä peräsimenä basson
varressa.

Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailu on Itämeren rantavaltioiden asukkaille tarkoitettu kilpailu, joka järjestetään tänä vuonna 30. kerran. Kilpailu järjestetään Blue Sea Film Festivalin yhteydessä.

Juhlavuoden kilpailu olisi voinut sujua paremminkin. Vaikeuksia aiheutti käyttämämme alustan Short Film Depotin uudistus. Ilmoittautuminen osoittautuikin olevan vaikeaa ja monet ottivat erikseen yhteyttä kertoen ilmoittautumisvaikeuksista. Tästä syystä ilmoittautumista jouduttiin jatkamaan viikolla. Pahoittelemme kilpailijoille aiheutuneita vaikeuksia ja olemme pahoillamme niiden puolesta, jotka eivät koskaan saaneet töitään ilmoitetuiksi Short Film Depotin kautta.

Määräaikaan mennessä ilmoittautumisia saapui 133, joista kilpailuun hyväksyttiin 125 elokuvaa kahdeksasta eri Itämeren maasta.

Kotimaisia elokuvia saapui 64. Saksasta tuli peräti 37 ja Ruotsista 7. Puolalaisten elokuvakoulujen tarjonta nostaa taas opiskelijasarjan tasoa, kaikkiaan Puolasta tuli 6 elokuvaa. Venäläisiäkin elokuvia on taas mukana 4, mutta kuusi elokuvaa jouduttiin hylkäämään. Venäläisten elokuvien kohdalla ehdoton linjauksemme on, että hyökkäyssotaa käyvän maan valtiollisten elokuvakoulujen tai hallinnon kanssa yhteistyötä tekevien studioiden tuotoksia emme tule ottamaan mukaan. Lisäksi kilpailuun tuli Virosta, Liettuasta,Tanskasta ja Norjasta kaksi elokuvaa.

Tänä vuonna kilpailun kaikkiin sarjoihin tuli jälleen mukavasti osallistujia.

Amatöörisarjaan ilmoittautui 26 työtä neljästä eri maasta. Kotimaisia töitä oli eniten 12. Lisäksi amatöörien paremmuudesta kisaa yhdeksän saksalaista elokuvaa. Ruotsista saapui 4 ja Puolasta yksi. Juuri tässä sarjassa lienee eniten niitä, jotka eivät valitettavasti onnistuneet saamaan työtään perille.

Opiskelijasarjaan ilmoitettiin 51 työtä kuudesta eri maasta. Elokuvakoulujen pahimmat korona-ajat ovat onneksi takana ja kouluissa pystytään jälleen antamaan laadukasta opetusta ja tarjoamaan opiskelijoille laadukkaat puitteet tuleville mestariohjaajille. Suomalaisia elokuvia on mukana peräti 26. Valtaosa töistä tulee Aalto yliopistosta, mutta Lapin yliopistosta tulee tällä kertaa peräti neljä työtä. Metropolialta tuli pari työtä, mutta Tampereelta ja Turusta ei tullut tai päässyt läpi ainuttakaan! Saksasta teoksia saapui 17, Puolasta viisi, sekä Virosta (tosin suomalainen opiskelija), Liettuasta ja Norjasta yksi elokuva.

Ammattilaissarjassa töitä tuli kahdeksasta maasta. Kotimaisista osaajista pistää silmään mm. Anssi Kasitonni, Pia Andell sekä toissa vuoden opiskelijasarjan ja Golden Baltic Herringin napannut Iiti Yli-Harja. Ulkomaalaisista elokuvissa on mukana mielenkiintoisia nimiä, kuten pitkän linjan saksalainen animaatioelokuvien tekijä Klaus Hoefs, ruotsalainen räppäri Erik Lundin sekä viime vuoden Bluukkareilla elokuvassa Väärentäjä nähty saksalainen näyttelijä Jonathan Berlin.

Esiraadit valitsevat yleisön ja kansainvälisen tuomariston katsottaviksi esityssarjat. Sarjasta riippumatta kaikki kilpailuelokuvat osallistuvat pääpalkinnon Golden Baltic Herringin tavoitteluun. Kilpailun keraamiset pienoisveistokset on valmistanut raumalainen taiteilija Kirsi Backman. Kilpailua on tukenut Rauman kaupunki.

Elokuvat esitetään tuomaristolle ja yleisölle Iso-Hannussa torstaina 22.8. sekä yleisölle vielä perjantaina 23.8. Tuttuun tapaan yleisöllä on mahdollisuus valita oma suosikkinsa. Yleisöäänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan elokuva-aiheinen palkinto. Itämeren alueen parhaat lyhytelokuvat palkitaan lauantaina 24. 8. jolloin ratkeaa myös yleisöäänestys.

***

The Baltic Herring is a competition for people from the Baltic Sea littoral states, which is being held for the 30th time this year. The competition is organised in conjunction with the Blue Sea Film Festival.

The anniversary competition could have gone better. Difficulties were caused by the renewal of the Short Film Depot, the platform we use. Registration proved to be difficult, and many people contacted us individually to tell us about their difficulties. As a result, registration had to be extended by a week. We apologise for the difficulties experienced by competitors and are sorry for those who never got their work entered through Short Film Depot.

By the deadline, 133 entries were received, of which 125 films from eight Baltic Sea countries were accepted into the competition.

To break it down. 64 Finnish films arrived and a total of 37 films came from Germany and 7 from Sweden. The Polish film schools again raised the level of the student series, with a total of 6 films from Poland. 4 films from Russia were again included, but 6 had to be rejected. Our absolute policy for Russian films is that we will not include productions from the state film schools or studios collaborating with the regime of a country at war of aggression. In addition, two films from Estonia, Lithuania, Denmark and Norway entered the competition.

This year, there were again a good number of entries in all categories of the competition.

In the amateur series, 26 entries were received from four different countries. 12 Finnish films and in addition, nine German films will compete for the top spot in the amateur category. 4 from Sweden and one from Poland. This is probably the category with the highest number of films that unfortunately had problems getting their work in.

51 entries from six different countries were submitted to the student series. Fortunately, the worst of the film school downturn (corona) is behind us and the schools are once again able to provide quality teaching and offer students a high-quality learning environment for future master directors.

The majority of the works come from Aalto University, but this time there are also four films from the University of Lapland. There were a couple of entries from Metropolia, but none from Tampere or Turku! There were 17 works from Germany, five from Poland, and one film from Estonia (although a Finnish student), Lithuania and Norway.

In the professional category, entries came from eight countries. Among the domestic talent, Anssi Kasitonni, Pia Andell and Iiti Yli-Harja, who won the Student Series and the Golden Baltic Herring the previous year, stand out. From overseas, the films feature some interesting names, including long-standing German animation filmmaker Klaus Hoefs, Swedish rapper Erik Lundin and German actor Jonathan Berlin, who was seen in last year’s Bluukkarit as well.

The pre-selection juries will choose the screenings for the public and the international jury to watch. Regardless of the series, all films in the competition will be in the running for the top prize, the Golden Baltic Herring. The ceramic sculptures in the competition are made by Kirsi Backman, an artist from Rauma. The competition is supported by the City of Rauma.

The films will be screened for the jury and the audience in Iso-Hannu on Thursday 22.8. and for the public on Friday 23.8. As usual, the audience will have the opportunity to choose their own favourite. A film-related prize will be drawn among those who take part in the public vote.

The best short films from the Baltic Sea region will be awarded on Saturday 24 August, when the public vote will also be decided.

Avoin kirje päättäjille: Elinvoimaisen ja moniäänisen elokuvafestivaalikentän toiminta turvattava pitkäjänteisesti

Aluksi: Suomen elokuva- ja av-ala kriisissä

Suomen elokuva- ja av-ala on tällä hetkellä vakavassa kriisissä. Nyt kaavaillut julkisen rahoituksen leikkaukset ovat toteutuessaan kohtalokkaita koko elokuvataiteen kentälle ja Suomen tulevaisuuden menestykselle. Ilman pitkäjänteistä ja vakaata perusrahoitusta ei alaa voida ylläpitää, kasvattaa ja kehittää täyteen potentiaaliinsa. Nykyinen kansainvälinen ja kotimainen elokuva- ja av-alan menestys on pitkäjänteisen työn tulosta. Elokuva- ja av-ala työllistää hyvin, tavoittaa laajoja, monimuotoisia yleisöjä, ja sillä on kansainvälistä kasvupotentiaalia. Hallituksen ratkaisu leikata alan rahoitusta heikentää merkittävästi Suomen tulevaisuutta. Leikkaukset kulttuurista eivät tue hallituksen kulttuuripoliittisia tavoitteita. Tällä hetkellä Suomessa on meneillään luova tuho, jota me allekirjoittaneet toimijat emme voi hyväksyä.

Elinvoimaisen ja moniäänisen elokuvafestivaalikentän toiminta turvattava pitkäjänteisesti

Kulttuuri on oleellinen osa merkityksellistä elämää, arkea, ihmisyyttä ja koko yhteiskuntaa. Ilman taidetta ei ole elämänlaatua, sivistystä, innovaatioita ja elinvoimaa. Ympäri Suomea on lukuisia elokuvafestivaaleja, joilla on erityinen paikka elokuvataiteen ekosysteemissä. Elokuvatapahtumat rikastuttavat eri kaupunkien ja alueiden kulttuuritarjontaa tuomalla moninaisten yleisöjen saavutettavaksi elokuvia, joita ei muuten nähtäisi Suomessa. Useille elokuville festivaalit ovat ensisijainen jakelualusta, minkä myötä festivaalit edistävät laajempaa elokuvakulttuuria.

Elokuvatapahtumilla on monia aluepoliittisia vaikutuksia niin taloudellisesti, yhteiskunnallisesti kuin sosiokulttuurisesti. Suomen elokuvasäätiön teettämän tutkimuksen mukaan (2018, Parametra) valtakunnallisesti merkittävillä elokuvafestivaaleilla käydään huomattavasti useammin yksin (64% vastanneista käy yksin elokuvissa festivaaleilla) kuin kaupallisissa elokuvanäytöksissä. Elokuvafestivaalien merkitys alueelle ja yleisölle on suuri, ja ne kasvattavat merkittävästi yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja näiden vahvistumista. Tätä kautta elokuvafestivaalit rakentavat parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa, mikä tässä ajassa tukee henkisen huoltovarmuuden vahvistumisessa.

Elokuvafestivaalien työllistävä vaikutus niin koko AV-alalle kuin matkailuelinkeinolle on huomattava. Festivaalit säteilevät asiakasvirtoja ja taloudellista hyötyä myös muille toimialoille. Festivaalit ovatkin maakunnallisesti ja alueellisesti merkittävä kilpailutekijä ja tuovat alueelle elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa.

Festivaalien ohjelmistoissa esitetään laajasti elokuvia kaikkialta maailmasta ja niillä vierailee myös runsaasti kansainvälisiä ja kotimaisia tekijävieraita ja ammattilaisia. Festivaaleilla on laajat verkostot eri toimijoihin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Näin elokuvafestivaalit myös levittävät positiivista ja moniäänistä kuvaa Suomesta, mikä auttaa Suomen valtiota niin taloudessa, kaupassa kuin politiikassa.

Elokuvatapahtumat, kuten monet muutkin yleisötapahtumat Suomessa, ovat kärsineet kahdesta koronavuodesta; pandemia-ajan vaikutukset, epävakaa toimintakenttä ja nousevat kustannukset haastavat ennennäkemättömällä tavalla suomalaista kulttuurialaa. Koronan jälkeen suomalaiset elokuvateatterit ja tapahtumajärjestäjät näkevät vasta nyt, että yleisö on hiljalleen löytämässä takaisin teattereihin ja tapahtumiin. Valtion julkisella rahoituksella on keskeinen rooli elokuvatapahtumien jälleenrakennustyössä, uudistumisessa ja ylipäätään niiden jatkuvuuden turvaamisessa.

Allekirjoittaneet elokuvafestivaalit haluavat nostaa päättäjille esiin kehys- ja budjettivalmisteluun seuraavat toimenpiteet:

1. Elokuvafestivaalien julkinen tuki on turvattava. Taiteen ja kulttuurin rahoitusta tulee vahvistaa pitkäjänteisesti. Vaikuttavan ja monimuotoisen elokuvafestivaaliverkoston ylläpito ja sen jatkuvuus edellyttävät julkista tukea, jonka taso on turvattava pitkäjänteisesti. Ilman pitkäjänteistä ja vakaata perusrahoituspohjaa tapahtumia ei voida ylläpitää, kasvattaa ja kehittää koko potentiaaliinsa.

2. Lisää julkista rahaa elokuvafestivaaleille. Nostetaan elokuvafestivaalit rahoituskuopasta. Taide- ja kulttuurifestivaalien valtiontukea on korotettava ja monivuotinen julkinen rahoitus varmistettava; suomalainen festivaalikenttä tekee jo nyt liian pienillä resursseilla kokoaan suurempaa ja vaikuttavampaa työtä. Pääsylippujen alennetun arvolisäverokannan nostaminen 14%:iin (nyt 10%) vaikeuttaa myös tulevaisuudessa tapahtumien lippuhintojen pysymistä kaikille taloudellisesti saavutettavalla tasolla.

3. Elokuvafestivaalien aluetalous- ja työllistämisvaikutusten merkitys tunnistettava. Elokuvafestivaalit tulee nähdä jatkossa keskeisenä osana Suomen taiteen ja kulttuurin ekosysteemiä, ja niiden huomattavat aluetaloudelliset ja työllistävät vaikutukset on tunnistettava. Koko suomalaisen yhteiskunnan etu on, että sen elokuvafestivaalikenttä on vahva, aktiivinen, moniääninen ja elinvoimainen.

Toivommekin päättäjiltä taloudellisia toimenpiteitä sen osalta, miten valtion tuleva rahoitus vastaisi elokuvatapahtumien toiminnan laajuutta, laatua ja merkitystä niin koko Suomelle, sen eri kaupungeille ja kunnille, moninaisille yleisöille kuin koko suomalaiselle elokuva-alalle.

Ystävällisesti,

Merja Valkoja, festivaalijohtaja

Blue Sea Film Festival

www.blueseafilmfestival.net

Johanna Råman, toiminnanjohtaja

DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali

www.docpointfestival.fi

Laura Laaksonen, toiminnanjohtaja

Espoo Ciné

www.espoocine.fi

Ville Koivisto, festivaalipäällikkö

Forssan mykkäelokuvafestivaali

www.forssasilentmovie.com

Eija Niskanen, taiteellinen johtaja

Helsinki Cine Aasia

www.helsinkicineaasia.fi

Kaisa Näreranta, toiminnanjohtaja

Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa

www.hiff.fi

Pekka Ollula, festivaalijohtaja

Huhtamo International Film Festival

www.huhtamo.fi

Inka Koutaniemi, toiminnanjohtaja

IIK!!-kauhuelokuvafestivaali

www.iikfestivaali.fi

Roosa Toivonen ja Joonas Koivula, tuottajat

Ilokuvafestivaali

www.ilokuvafestivaali.fi

Juuli Peltola-Kiviniemi, vastaava tuottaja

Joutseno Art Summer International Film Festival

www.joutsenonopisto.fi/elokuvafestivaali

Kaisa Kukkola, toiminnanjohtaja

Kokkolan Kinojuhlat

www.kinojuhlat.fi

Mikko Aromaa, festivaalijohtaja

Night Visions -elokuvafestivaali

www.nightvisions.info

Mika Anttolainen, festivaalijohtaja

Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali

www.oulufilmfestival.fi

Juhani Oivo, vastaava tuottaja

Oulun Musiikkivideofestivaalit

www.omvf.net

Tuuli Jokinen, COO

Red Carpet Festari

www.redcarpetfestari.fi

Anna Korhonen

Refugee Film Festival

www.rff.turvapaikanhakijoidentuki.fi

Katri Kilpiä, vastaava tuottaja

Rokumentti Rock Film Festival

www.rokumentti.com

Annakaisa Vänttinen, festivaalijohtaja

Savonlinnan kansainvälinen luontoelokuvafestivaali

www.sinff.fi

Severi Koivusalo, festivaalijohtaja

Sensommar Filmfest

www.sensommar.fi

Milja Mikkola, ohjelmapäällikkö

Sodankylän elokuvajuhlat

www.msfilmfestival.fi

Juri Nummelin, festivaalijohtaja

Suomalaisen elokuvan festivaali

www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi

Riina Mikkonen, toiminnanjohtaja

Tampere Film Festival

www.tamperefilmfestival.fi

Annika Dahlsten, festivaalijohtaja

Turku Animated Film Festival

www.taff.fi

Rose Pietola, vastaava tuottaja

Video Art Festival Turku

www.videoartfestivalturku.com

Hanna Tuominen, koordinaattori

Vinokino

www.vinokino.fi

Lisätietoja julkilausumasta:

Johanna Råman, toiminnanjohtaja

DocPoint-elokuvatapahtumat ry

puh. 050 455 8448

johanna.raman@docpoint.fi

Synkät ajat tarvitsevat rinnalleen värejä, iloa ja loistetta, joita 31. Blue Sea Film Festival lupaa toimittaa! Sinisen meren elokuvajuhlat kutsuvat sinut elokuvalliseen seikkailuun jälleen elokuussa.